Varhaiskasvatuksen ajankohtaista ITK:ssa ja sen peilaus Moniluku- ja mediaosaaminen koulutukseen
ITK-konferenssissa lähes kaikki liittyi tavalla tai toisella mediaosaamiseen ja monilukutaitoon. Oli hienoa nähdä miten eri tavoin digitaalisuus antaa meille uusia mahdollisuuksia tuottaa mediaa ja oppia siitä aivan uusilla tavoilla. Monilukutaitoon digitaalisuus tuo tarvittavan lisän ja helpottaa monissa arjen toiminnoissa. Varhaiskasvatuksen digitaalisuus on erityisesti nyt voimakkaasti kasvava ilmiö ja itse toivoisimmekin teknologioiden tuottajia huomaamaan varhaiskasvatuksen digiosaajat ja lapset entistä enemmän.
Espoon ohjelmointiajattelu ja alkeiskoodaus varhaiskasvatuksessa
Erityisesti espoolaisten luento oli meidän molempien mieleen. Espoon varhaiskasvatuksen etäyhteysmentori Hanna Manner ja asiantuntija Satu Nerg-Öhman pitivät valloittavan luennon ohjelmointiajattelusta ja alkeiskoodauksesta Espoon varhaiskasvatuksessa. Espoolaisten ohjelmointiosaamisen pohjana oli ajatus lapsesta toimijana. Osaamista luotiin erilaisten toiminnallisten ja leikkisien tehtävien kautta. Espoolaiset muistuttivat, että lasta pitää opettaa käyttämään matikkapuhetta eli käytämme käsitteitä, joiden avulla lapsi kykenee luokittelemaan, vertailemaan ja järjestämään asioita. Tällainen ns. matikkapuhe yhdistää kielitietoista pedagogiikkaa ohjelmointiajatteluun ja matemaattiseen osaamiseen. Käsitteitä harjoiteltiin myös dialogisen lukemisen avulla. Dialogisessa lukemisessa aikuinen aktivoi lasta heidän lukutuokiollaan mm. esittämällä kysymyksiä tekstistä, kuvista jne. Tällä tavoin vahvistetaan kielellisten taitojen lisäksi lapsen osallisuuden kokemusta.
Luennossa meille muistutettiin, että algoritminen ajattelu on ongelman ratkaisemista. Ajattelua harjoitellaan purkamalla ongelmia, vaikka sateisen sään pukeutumista, osiin, harjoittelemalla jaksotusta päiväjärjestyksen avulla tai esim. tarinakorteilla oikeaa tapahtumajärjestystä etsimällä. Lapsia tulisi opettaa myös havaitsemaan toistuvia toimintatapoja (esim. ruokaillessa) ja muodostamaan itse toimintaohjeita l. algoritmeja. Manner ja Nerg-Öhman toivat mukavalla tavalla esiin arjen pedagogiikan ja digipedagogiikan yhdistämistä ja yhteenkuuluvuutta varhaiskasvatuksen alueella.
Mieleenpainuvinta Espoolaisten luennossa oli satukoodaus rullapaperilla, joka nimenä kuulostaa hauskalta tekemiseltä. Vaikka satu mielletään mediaosaamiseen, niin tässä yhdistyy taitavasti media-, digitaalinen- ja ohjelmointiosaaminen. Sadun hahmot liitetään rullapaperille piirrettyyn satutaustaan. Satu voidaan kertoa taustaa apuna käyttäen ja satu muodostuu jatkumona. Lasten kanssa voidaan miettiä, miten satu muuttuu, jos tarina alkaakin erikohdasta rullapaperia? Tai mitä jos hahmoille keksitäänkin uudet ominaisuudet? Satukoodauksessa saadaan hienosti toteutettua lasten osallisuus. Satuna voidaan käyttää mitä tahansa tuttua lasten satua tai lapset voivat itse saduttaa tarinan. Sadusta voidaan lasten kanssa tuottaa erilaisia medioita, kuten videoita, digitaalisia kirjoja, kuvattuja satuja, jne.
Digipedagogiikka varhaiskasvatuksen arjessa 10 vuotta Turun kaupungissa
Tämän osion pitivät Turun kaupungin digitutor Suvi Aflecht ja projektikoordinaattori Anne Suonvieri. Turkulaisten luennossa käytiin katsaus siihen, miten välineistö ja pedagogiikka ovat muuttuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kymmenen vuotta sittenhän päiväkotien välineistö koostui lähinnä pokkarikameroista ja diaprojektoreista. Tietokoneet olivat pääosin hallintokäytössä.
Kymmenen viimeisen vuoden aikana isoja hankkeita ovat olleet mm. Molla-hanke sekä Digiä, liikettä, ilmiöitä-projekti. Tällä hetkellä Turussa pyöriviä opetusministeriön hankkeita ovat mm. Uudet lukutaidot- ja OSKAR-hanke. Turun kaupungin varhaiskasvatuksessa on tehty viime vuosina ansiokasta työtä varhaiskasvatuksen digikasvatuksen saralla ja kaupunki toimiikin edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä muille kaupungeille.
Näytteilleasettajien joukossa oli ilahduttavan paljon sellaisia tahoja, joiden materiaalista on suoraa hyötyä työssämme ja joiden edustajien kanssa oli hyvä käydä juttelemassa. Tällaisia ovat mm. Kavi, opetushallitus ja Kopiosto.
Netissä on vielä katsottavissa esitysten ja luentojen videoita ja “seiniä” ITK:n sivustoilla osoitteessa Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi 2022 | ITK-Konferenssi. Näihin tutustumalla voi muodostaa omaa käsitystään ohjelmatarjonnasta ja tämän hetken digitaalisesta kehityksestä koulutuksen alalla
Blogin kirjoittajat ovat Varhaiskasvatuksen digiosaajaksi-opintojen opiskelijat
Henna Ojala ja
Sanna Kannisto. .
